Olen todella tuohtunut äsken näkemästäni kaupungilla. Nuorehko mies pörräsi vanhuksen ympärillä ja pyysi tältä rahaa. Vanhus ei tiennyt enää mihin hän olisi mennyt ja vaikutti hieman hätääntyneeltä. Keräsin rohekeuteni ja menin tilanteen väliin, vikka näin että kauempana oli lisää hänen heimokavereitaan. Erinäisten mutkien päätteeksi saatoin vanhuksen palvelutalolle. Rehellisesti voin myöntää, etten edes muista milloin olisin pelännyt oikeasti niin paljon kun mies pörräsi meidän molempien ympärillä. Kyllä on tämä maailma mennyt sairaaksi, en voi muuta todeta.
Vanhus kertoi minulle, että samat kaverit olivat vainonneet häntä aikaisemmin. Hän oli JOUTUNUT antamaan rahaa hänelle. Onko todellakin niin, että Suomessa ei voi enää turvallisesti kävellä kaupungin pääkatua klo 21 keskiviikko iltana? Toisille ihmisille vanhempien ihmisten kunnioittaminen ei ilmeisesti tarkoita mitään. On todella pöyristyttävää, miten joku voi vaania puolustuskyvytöntä vanhusta!
Jalkaleikkauksestani on tänään kaksi viikkoa ja tällä hetkellä vaikuttaa kyllä todella hyvältä. En tarvitse lähes ollenkaan särkylääkkeitä. Kesti muutaman päivän leikkauksen jälkeen, että löytyi minulle sopivat särkylääkkeet, sillä esim. panacod ei käynyt ollenkaan.
Nyt olen päivisin ollut lähinnä vain kotona, sillä liikkuminen on kuitenkin vähän hankalaa. Olen katsonut tallennuksesta vanhoja Lemmen Viemää -jaksoja, sillä ei päivisin paljoa muutakaan tekemistä ole, varsinkin kun kaikki on töissä tai koulussa. Sain melkein käsirysyn ystäväni kanssa aikaseksi, kun jotenkin sivulauseessa mainitsin, että silitän miehelleni paidat valmiiksi. En pidä asiaa millään tavalla pahana, sillä olenhan päivät kotona ja muutenkin samallahan se menee kun omatkin vaatteet silittää. En koe alistuvani mihinkään, vaikka silitänkin hänelle joka aamuksi uuden paidan. Hän kyllä vastavuoroisesti hoitaa niitä kotihommia, joista minä en välitä lainkaan (=lähes loput)...
Pirtsakkaa syksya :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti