Puutarhahommia

Olen tämän viikon tehnyt aika paljon puutarhahommia, mikä onkin saanut mieleni virkeäksi. Kyllä se vaan niin on, että ihminen kuitenkin pohjimmiltaan kaipaa kosketusta luontoon :)

Kävin alkuviikosta äänestämässä - kookomus sai arvatenkin yhden äänen lisää. Kannustan kaikkia äänestämään, sillä olen itse sitä mieltä, että jos ei äänestä ei voi myöskään valittaa. Vaikka EU:n asiat tuntuisivatkin kaukaisilta, on unionilla kuitenkin suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme, ja nyt en tarkoita EU:n kurkkudirektiiviä ;)

Lukumotivaatio on nyt ollut hieman kateissa, mutta nyt on loppurutistuksen paikka, odotan jo sitä tunnetta kun saan palauttaa pääsykokeen ja pääsen nauttimaan kesästä!

Unettomuus

Tapasin tänään yhden tuttavani, joka on psykiatrian erikoislääkäri. Minua aina hieman ns. jännittää hänen seurassa, sillä minulla on sellainen outo olo, että hän tekee minusta jatkuvasti diagnoosia. Se ei tietenkään pidä paikkaansa ja hän on kaiken lisäksi älyttömän mukava.

Juteltuamme pitkän tovin yhteisestä harrastuksestamme sain häneltä kysyttyä, että mitä minun pitäisi tehdä, sillä en saa iltaisin nukuttua. Nukahataminen on jotenkin vaikeaa, sillä mielessä pyörii aina kaikenlaista. Tätä on jatkunut oikeastaan ihan erosta asti. Hän ehdotti, että voisin alkaa käyttämään jotain unilääkettä hetkeksi, mutta minusta se tuntuu todella rajulta vaihtoehdolta, joten päädyimme vaihtoehtoon, että ostan apteekista ensin melatoniinia ja kokeilen sen kanssa muutaman viikon.

En kuitenkaan itse koe olevani usein päivisin väsynyt. On kuitenkin ajoittain todella rankkaa valvoa myöhään yöllä, sillä periaatteen tasolla on väsynyt, mutta käytänössä ei vain nukahda. Koska google on paras kaverini, selvitin tänään keskustelumme pohjalta oikein antaumuksella asiaa. Ajon nyt kyllä ottaa kaikki mahdolliset kotikonstivinkit käyttöön, sillä nukahtamislääkkeiden käyttö kuulostaa mielestäni jotenki erittäin vieraalta.

Netissä tuli vastaan erinäisiä tutkimuksia ja minulle tuli todellisena yllätyksenä se, kuinka paljon ihmiset kärsivät unettomuudesta. Luulen, että kohdallani se on osittäin pääsykoestressiä ja osittain mietin vielä eroamme.

Joten menenpä tästä nyt tuulettamaan makuuhuonettani ja rauhoittamaan sen ympäristön :)

Äitienpäivä ja uusi kämppis

Äitienpäivää tänään vietetty. Olimme perheeni ja äitini siskon perheen kanssa syömässä tänään Ruissallon kylpylässä. Ruoka ja meininki oli mahtavaa :)

Kävin tänään myös tervehtimässä illalla entistä anoppiani, sillä olenhan ollut heillä viimeiset viisi äitienpäivää. Tosin olin vasta illalla kun heidän vieraansa olivat lähteneet. Pakko myöntää, että tunnelma oli ainakin minun osaltani aluksi hieman jännittynyt, mutta juttu lähti kyllä todella nopeasti kulkemaan entiseen tapaan.

Työpaikkani tarjoamaan asuntoon muutti tänään toinen tyttö ylimääräiseen huoneeseen. Saa nähdä, mitä tästä tulee. Kovin innoissani en vielä ole aiheesta, mutta yritän olla tytölle mukava. Entinen anoppini tarjosi minulle myös mahdollisuutta muuttaa minun ja entisen poikaystäväni keskusta-asuntoon, kieltäytysin tarjouksesta, mutta hän kehotti minua vielä miettimään asiaa. Tosin olen luonteeltani helposti sellainen, että sanon yleensä aina helposti ei, mutta hetken asiaa mietittyäni saatan vetää helposti sanani takaisin... Pomoni tarjosi minulle myös vaihtoehtoa muuttaa hänen kesämökilleen, se on kyllä aika kaukana kaikesta, mutta siellä saisi olla ainakin yksin ja rauhassa. Täytynee tässä nyt miettiä ja punnita eri vaihtoehtoja.

Tänään on 11.5 ja ilta, 11.6 tähän aikaan olen jo onnelisesti tehnyt oikiksen pääsykokeen. Huomenna menen tekemään välikokeen, jotta saisi vähän vertailupohjaa itselle siitä kuinka hyvä on verrattuna muihin. Nyt alkaa todellinen loppurutistus. Pääsykokeenkin kannalta minua ärsyttää, etten saa asua yksin ja rauhassa, sillä sitä kaipaan juuri tällä hetkellä...

Suru-uutisia

Tänään oli taas yksi niistä päivistä, kun aloin miettimään sitä, olenko tyytyväinen elämääni. Aina voisi olla nätempi ja laihempi jne, mutta tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että mielummin olen hyvä nainen. Kauniit kasvot rypistyvät ajan myötä, treenattu vartalo muuttuu vanhetessa, mutta hyvä nainen on aina hyvä nainen!

Olin tänään käräjäoikeudessa seuraamassa istuntoa. Kun syytetty loppulauselmassa totesi oikeuden puheenjohtajalle, että on mielestään kärsinyt rangaistusta tarpeeksi, sillä on hän oli ollut teon jälkeen kolme kuukautta pakkohoidossa. Sillä hetkellä tajusin taas kuinka hyvin asiat minulla loppujen lopuksi on.

Muutamat tuttavat ovat tässä viimeaikoina alkaneet kyselemään, onko minulla jokin uusi suhde. En kuitenkaan koe olevani vielä valmis suhteeseen ja olen ajatellut asian jotenkin niin, että olen nyt yksin ja koitan tulla toimeen ensin itseni kanssa. Maailmani ei kuitenkaan romahtaisi, vaikka en ikinä menisi naimisiin tai saisi lasta. Tärkeintä on olla sujut itsensä kanssa. Minun tapauksessani se on todella hankalaa, sillä en ole itselleni mitenkään erityisen armollinen. Tosinaan siitä on hyötyä, toisinaan taas ei.

En voi kun vielä kerran korostaa ystävien apua. Se tieto riittää, että he ovat olemassa. En koskaan ole ollut mitenkään erityisen kova puhumaan omista asioistani muille. Ero oli minulle selkeä itsetutkiselun paikka. Olen aina viihtynyt todella paljon ihmisten joukossa, mutta jotenkin nyt olen alkanut kaipamaan omaa rauhaa, jotta saan pohtia asioita rauhassa. Edessäni on vielä isoja päätöksiä, sillä olen vakavasti miettinyt, lopettaisinko kilpaurheilun. Toisten mielestä se on absurdi, hullu ajatus. Itse olen lähinnä sitä mieltä, että aikansa kutakin.

Sain tänään myös hieman suru-uutisia, jonka seurauksena hieman aloin taas pohita elämän realiteetteja. Isäni puolelta eräs sukulainen oli viime viikolla nukkunut pois. Soitin hänen vaimolle kysyäkseni, miten hän jakselee. Luulen ainakin, että hänelle tuli hyvä mieli soitosta, sillä turhan usein ihmiset ajattelevat vastaavissa tilanteissa, etteivät voi soittaa kun on suruaika. Tottakai tilanne pitää ottaa huomioon, mutta luulen että hänelle kuitenkin tuli edes hetkellisesti hyvä mieli kun puhuimme vähän muista asioista. Kun voi edes vähän toista piristää, tulee itsellekin parempi mieli heti.. :)

Pitkä tauko

Nyt jostain syystä mun kirjoittelu on jäänyt vähemmälle, mutta lupaan tsemapata jatkossa.. :)
Voisin tässä alkaa luetella miljoona tekosyytä, miksi en ole ehtinyt kirjoittaa tänne melkeinpä kuukauteen mitään, mutta taidan jättää välistä. Inhoan ylikaiken sitä,  kun ihmiset tekevät itsestään kiirrellisiä ja käyttävät sitä tekosyynä, etteivät ole saaneet asioita hoidettua tai pidettyä yhtetyttä ystäviinsä. Tiedän kyllä itsekin toiselle paikkakunalle muuttaaneena, että yhteydenpito hiipuu jossain kohtaan, mutta vain jos sen antaa tapahtua.

Viimeisen kuukauden aikana ei varsinaisesti ole ihan hirvesästi tapahtunut. Päälimmäisenä voin kuitenkin todeta, että eniten koville otti se, kun sain kuulla, että ex-poikaystäväni seurustelee juuri sen tytön kanssa jonka kanssa petti minua. Oloni on yhä edelleen jotenkin todella hämmentynyt aiheesta. Tosin eräs ystäväni sanoi, että asia oli arvattavissa, mutta jotenkaan en itse osannut ajatella sellaista vaihtoehtoa. Ehkä olin hieman naiivi tai vain ex-poikaystäväni sai minut vielä muutamaa viikkoa ennen lähes vakuuttuuneeksi siitä, että meillä olisi tulevaisuuttaa. On surkuhuipaisaa katsoa tämän tytön facebook-päivityksiä, jotka siis auttamatta tulevat etusivulleni, sillä olemmehan toki kavereita. Hienoa nähdä, mitenkä hänen elämänsä on täydellistä ja kuinka hän poseeraa selfie-kuvissa meidän vanhassa kodissa.

Muutama kuukausi sitten olisin ollut vielä aivan rikki kaikesta tästä, mutta nyt olen jotenkin päässyt tämän asian ylitse ja pystyn keskittymään paremmin tulevaan, vaikka en edes itse tiedä mitä haluan. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin.

Mukavaa kesän odotusta kaikille! :)