Nyt se taas alkoi!

Vietimme mieheni kanssa nyt viimeistä viikkoa Suomessa yhdessä. Viikko meni oikein mukavasti, olimme aika paljon kotona ja kävimme joka ilta ulkona syömässä. Oli todella kivaa saada vähän asiota puhuttua yhdessä kerrankin ajan kanssa.

Mieheni oli eilen illalla jossain "pakollisessa" iltatilaisuudessa ja siitä sitten näyttääkin putki jatkuneen ainakin tälle päivälle ja pelkään, ettei loppua ole taas muutamaan viikkoon tulossa. Lupailinkin viime postauksessa tiedän lukijoiden toiveiden pohjalta käydä asioita läpi blogissani ja mielestäni tässä on valitettavasti erittäin luonnollinen mahdollisuus käsitellä elämää alkoholistin kanssa.

Vaikka osasin ikäänkuin kokoajan odottaa hetkeä, jolloin hän jää kotiin makaamaan, tuli se silti taas hieman yllätyksenä minulle. Yleisesti ottaen voin vain todeta, että loppuviimeksi et voi luottaa toiseen lainkaan. Meillä piti olla tänään minun mittapuuni mukaan suhteellisen tärkeä yhteinen meno, johon sitten jouduin menemään ja valehtelemaan hänen puolestaan.

Viimeksi kuin miehelläni oli putki päällä Ulla Appelsin kirjoitti osuvan kolumin Ilta-Sanomissa. Kolumnissaan hän lähestyi asiaa alkoholistin siskona, joka myös valehteli veljensä puolesta, kuten minä mieheni. He olivat lopettaneet hänen alkoholisti veljensä ainaisen auttamisen, jolloin jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa; kuolla tai selvitä. Mielestäni mieheni tilanne on osittain vähän erilainen kun ns. tavisjuopon, sillä mieheni voi olla esimerkiksi töistä pois kuukauden, ilman että joutuu siitä mihinkään ongelmiin työpaikallaan saatikka taloudellisiin vaikeuksiin, joihin tavalliset työssäkäyvät ihmiset jossain välissä joutuisivat. Toinen mielestäni iso ongelma on, että hänen poissaollessaan asiat aina hoituvat jollain tavalla kotiin päin, vaikka hän saattaakin jättää yhtäkkisellä poissaolollaan alaisensa pieniin ongelmiin. Toisataiseksi ei ole vielä tullut sellaista tilannetta vastaan, että hän olisi joutunut kantamaan tekojensa seuraukset. Mielestäni hän on oppinut hieman luottamaan liikaa siihen, että asiat aina kuitenkin hoituvat.

Kolmas erittäin ärsyttävä asia tässä tilanteessa on äitini. Voisi kuvitella, että hän saarnaisi tyyliin: "itse olet miehesi valinnut!" VÄÄRIN, hän puolustaa jotenkin miestäni aina ja yrittää lepytellä minua, mikä saa minut tietenkin vain enemmän raivonvaltaan.

Vietin tänään kuitenkin kivan päivän ensin koirien kanssa ulkoilessa ja sitten näin vielä muutamaa ystävääni! Nyt pitäisi alkaa vähä pakata (yöööök) todella vaikeaa miettiä, että mitä kaikkea tarvitsee ottaa mukaan... Olen kaikesta huolimatta todella innoissani :)

Muutto Saksaan

Sain työpaikan Saksasta, joten muutto on taas jälleen edessä. Hyvillä mielin voi muutta, kun kävimme hoitamassa mieheni kanssa kansalaisvelvollisuudet viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä. Alku keväästä ajattelin, että en äänestäisi kokoomusta, mutta tämän perheen virallinen poliittinen kanta on kokoomus, joten minulta herui myös yksi ääni kookoomukselle.

Mieheni on tämän viikonlopun Italiassa, joten minä menin Turkuun katsomaan perhettäni ja ystäviäni. Tosin äiti on kyllä matkalla. Olin veljeni ja kummipoikani kanssa Skanssissa ja vietimme hieman aikaa yhdessä :)

Ensi viikko meneekin pelkästään mieheni kanssa. Olemme sopineet, että teemme jotankin kivaa koko viikon. Emme tosin ole varanneet mitään, mutta muutama päivä ihan vain kotonakin tekee terää :)
Olenkin tässä talven aikana haalinut erilaisia kirjoja, mutta en ole missään välissä koulukiireiden vuoksi ehtinyt niitä lukea, joten muutaman päivän ajan voisin pelkästään lukea vaikkapa ulkona terassilla sään salliessa.

Yritän  seuraavassa postauksessa käydä hieman asioita läpi, joita te lukijat olette toivoneet (mm. millaiset välit minulla on nykyään ex-poikaystävääni, yleisesti alkoholistin kanssa elämisestä, pariterapiasta, lapsettomuudesta, ikäerosta ja siitä lähipiirille kertomisesta, matkustamisesta ja jokunen oli kaivannut enemmän kuvia joita yritän myös jatkossa ottaa enemmän) :)

Aurinkoa kaikille!