Huomenna on lähtö Saksaan. Hieman kyllä jännittää, sillä jos pääsen sinne töihin, muuttaa se meidän arkea aika lailla. Onnksi olen saanut nyt mieheni tämän asian puolelle, hänkin on jo osittain aiheesta innostunut. Emme ole vielä tarkemmin miettineet käytännön järjestelyja mikäli saan työpaikan, mutta uskoisin, että asiat ovat hyvin helposti järjestettävissä. Mieheni käy kuitenkin töidensä vuoksi todella paljon Saksassa.
Olen itse sen tyyppinen ihminen etten halua mennä asioiden edelle, joten ehdin kyllä suunnitella kaiken ennen kun muutto Saksaan olisi edessä. Nyt on vaan asioiden suhteen vähän luottavaisempi mieli kun teemme tätä projektia yhdessä :)
kuvituskuva
lauantai 28. maaliskuuta 2015
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Tasan kuukausi
Tasan kuukausi on kulunut viime postauksesta. Aika vain kuluu todella nopeasti. Käväsin Saksassa työhaastettulssa ja huhtikuun alussa menen uudemman kerran Saksaan, sillä he haluavat, että työskentelen viikon verran yrityksessä ja he tekevät päätöksen sitten, ottavatko minut.
Päätimme pariterapeuttimme toimesta koittaa vaihtoehtoa, jossa emme asu yhdssä. Arki on se, joka on meidän suhteen kompastuskivi, niinkuin yleensäkin. Onneksi meillä on se vaihtoehto, että voimme pitää kahta asuntoa. Rakastamme kuitenkin toisiamme aivan valtavasti ja olenkin päättänyt, etten aijo luovuttaa kovin helposti. Tiedän, että ulkopuoliset ihmiset arvostelevat edestakaisin soosaamista, mutta tärkeintä on, että löydämme keinon, miten voimme pitää toisemme elämässä ilman suurempia riitoja.
Lapsenhankinta on nyt toistaiseksi jäissä. Olinkin tänään katsomassa ystäväni noin kuukauden ikäistä lasta. Pientä poikavauvaa sylissä pitäessäni, ajattelin, että oma on jossain välissä saatava. Synnytyskauhutarinan kuultuani, totesin että on ehkä ihan hyvä, että meidän lapsenhankintahaaveet ovat jäissä.
Olen löytänyt jälleen biisin, joka kuvaa erittäin hyvin mieheni ja minun tilannetta; Sanni 2080-luvulla. Toivon kuitenkin, että jaksamme tehdä riittävästi töitä suhteemme eteen. Toistaiseksi erillään asuminen on meidän mielestä ollut hyvä vaihtoehto. Onhan se jännää mennä taas toisen luokse yöksi ;)
Päätimme pariterapeuttimme toimesta koittaa vaihtoehtoa, jossa emme asu yhdssä. Arki on se, joka on meidän suhteen kompastuskivi, niinkuin yleensäkin. Onneksi meillä on se vaihtoehto, että voimme pitää kahta asuntoa. Rakastamme kuitenkin toisiamme aivan valtavasti ja olenkin päättänyt, etten aijo luovuttaa kovin helposti. Tiedän, että ulkopuoliset ihmiset arvostelevat edestakaisin soosaamista, mutta tärkeintä on, että löydämme keinon, miten voimme pitää toisemme elämässä ilman suurempia riitoja.
Lapsenhankinta on nyt toistaiseksi jäissä. Olinkin tänään katsomassa ystäväni noin kuukauden ikäistä lasta. Pientä poikavauvaa sylissä pitäessäni, ajattelin, että oma on jossain välissä saatava. Synnytyskauhutarinan kuultuani, totesin että on ehkä ihan hyvä, että meidän lapsenhankintahaaveet ovat jäissä.
Olen löytänyt jälleen biisin, joka kuvaa erittäin hyvin mieheni ja minun tilannetta; Sanni 2080-luvulla. Toivon kuitenkin, että jaksamme tehdä riittävästi töitä suhteemme eteen. Toistaiseksi erillään asuminen on meidän mielestä ollut hyvä vaihtoehto. Onhan se jännää mennä taas toisen luokse yöksi ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)