Elämä on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin viimeisten kuukausien aikana. Asun nyt uuden miesystäväni luona ja arki tuo omia haasteita. Milloin on väärä paita silitetty jne ;) Toistaiseksi kuitenkin arki hänen kanssaan tuntuu hyvältä. Asiaa ehkä helpottaa, että tunnemme toisemme jo vuosien takaa. Moni yhteisistä ystävistämme sanoikin ettei suhteemme tullut mitenkään yllätyksenä.
Meillä on aika paljon ikäeroa, minkä toki huomaa ulkopäin, mutta suurin osa ihmisistä on ottanut asian ihan normaalisti. Asia viimekädessä kuuluu kuitenkin vain meille kahdelle. Olen nyt viimeaikoina oikein alkanut seuraamaan pariskuntia ja kyllä ainakin pk-seudulta löytyy kaikenlaisia pariskuntia, joten eiköhän meidänkin suhde sinne johonkin normaalin ja epänormaalin välille mahdu... ;)
Yksi parhaimmista ystävistäni on juuri eroamassa pitkästä suhteesta, on jotenkin sydäntä raastavaa seurata sitä toimintaa tästä vierestä. Omasta erosta on kuitenkin niin vähän aikaa vasta, että muistot on todella tuoreena pinnassa. Vaikkakin nykyään olemme ok väleissä. Suunnittelimme jopa samoja kursseja syksyksi, tosin hänen uusi tyttöystävänsä ei taida tietää asiasta, mutta se olkoon hänen ongelmansa. Olen yrittänyt tukea ystävääni parhaani mukaan ja olen vain voinut todeta, että oman eroni käytännönasiat hoidimme mielestäni kyllä paljon fiksummin ja kypsemmin. Vaikka molemmissa eroissa on selkeästi huomattavissa on/off -efektiä :D
Vaikka en osannutkaan kuvitella ikinä elämääni tällaiseksi, on muutos elämään aika-ajoin enemmän kuin tervetullutta. :)
Aurinkoa kaikille! :)
